31.1. Kotimatka alkaa

Lennot Santiago de Chile - Pariisi ja Pariisi -  Helsinki .
Pitkä reilut 13 tuntia  Eurooppaan ja koneenvaihto.
Vaikka reissut on  mukavia niin aina tuo kotiinpaluu on kivaa.
Kiipeilytavoitteet onnistuivat  , Aconcaguan huippu saavutettiin ja muutenkin opittiin taas uusia asioita Latinalaisesta Amerikasta!
Kuvia  ilmestyy blogiin lähiaikoina.

29.1. Terkut Santiago de Chile:stä

Eilen saavuttiin tunnin lennolla tänne Chilen pääkaupunkiin ja ja vain pari päivää sitten netistä varattu Plaza Paris Amistar aparthamentos osoittautui oivalliseksi valinnaksi.
Sijainti aivan keskustassa, 5 hengen huoneisto kahdella kylpyhuoneella ja oma keittiö ovat aivan luksusta. 12.kerroksen katolla sijaitseva ulkouima-allas ja grillausmahdollisuus siinä vieressä. Mahtavat näkymät kaupungin kattojen yllä ja tietysti sauna johon kohta kylpemään.
Janojuomina Andes ja Gilmes on vaihtuneet Brahmaksi ja punaiset rypäleet malbecista merlot:iin.
Tänään ohjelmassa oli kävelykierros vanhojen ,historialisten rakennusten kautta ensin Santa Lucian kukkulalle jonka huipulla 1540-luvulta pieni linnoitus. Sen jälkeen puistojen läpi ensin Bellavistan ihanan värikkääseen kaupunginosaan, jossa paljon kuvattavaa ja ihmeteltävää. Sieltä löytyi myös Pablu Nerudan kotitalo/museo.

Urheasti kuumuutta uhmaten nousimme reilun tunnin kävelyn Cerro San Christobal:n huipulle , reilut  900m korkeutta ihastelemaan valkoista Virgin patsasta joka suojelee Santiago de Chileä. Urheasti, koska köysirata oli suljettu ja myöhästyimme bussista. No, alas sentään kyydillä... Joka tapauksessa ahkeroitiin kulttuuriannos kerralla ja pienten nokosten jälkeen nautimme saunan löylyistä hotellilla. Kun säädöt saatiin kohdille ja ja löylyvesi junailtua niin  puulauteisessa  chileläisessä bastussa jo nautiskeli. Huomenna siis uusiksi!
Eilisestä illasta oppineena , nyt tiedämme että keskustasta ei ruokaelämää löydy vaan ainakin osittain se puoli on keskittynyt Bellavistan alueelle. Sinne siis vaikka Perulaista tai paikallista keittiötä kokeilemaan.
Kontaktinne Santiagossa hiljenee mutta vain hetkeksi, kerätäkseen jälleen uusia kokemuksia täältä Latinalaisesta Amerikasta.
Terveisin tres hombres !

27.1. Viimeinen päivä Argentiinassa

Tervehdys vaan,
Eilinen viinikierros oli oikein mielenkiintoinen.
20 hengen ryhmämme koostui useista eri maiden turisteista, joukossa myös argentiinalaisia.  pikkubussi kuljetti meidät ensin Bodega y cavas de weinert viinitarhalle, iso valmistaja upeine säiliöineen ja valtavine tammitynnyreineen.
 Saimme maistaa kolmea eri viiniä;
Ensin rose-tyyppista nuorta viiniä, joka oli raikas mutta hieman mitään sanomaton. Seuraava viini olikin sitten aivan upea. Vuoden 1995 malbec punaviini, ihanan pehmeä tummanpunainen ja herkullinen. Tämän viinitarhan vanhin tynnyrituote jota ei ollut enää myynnissä. Lähinnä sitä oli myynnissä 1999 vastaava hyvän viinivuoden malbec hintaan 180 pesoa eli noin 30 euroa. Kolmas maistettu punaviini antoi vertailukohtaa edelliseen, eli nuorta malbec viiniä jonka erotti jo tuoksusta selkeästi.
Opastuksella pyöritimme viiniä laseissa hapetukseen, nuuhkutimme tuoksua ja aromia nenät laseissa ja vertailimme oikeaa väriä. Lähes kuin ammattilaiset sitten arvioimme että hym, pientä kirsikkaista vivahdetta havaittavissa...

Seuraavaksi siirryimme Maipun alueelle ja yhteen sen tarhoista Cavas de Don Arturo..
Tällä tarhalla puolestaan näimme köynnöksiä, maistoimme itse rypäleitä ja ja saimme historiallisten laitteiden kautta luennon vanhoista menetelmistä. Tämä oli selkeästi pienempi valmistaja kuin ensimmäinen.
Täällä myös maistiaisia, lasien pyöritystä ja nuuhkuttelua. Tarjolla kolme punaviiniä;
Ensin malbec, sitten cabernet savigon ja lopuksi syrah.
Kaikki aika nuorta ja tuoretta viiniä. Hyvää muttei mitään spesiaalia.  Samalla kun alkoivat tehdä myyntikauppaa , tarjosivat vielä lasillisen portviiniä. Emme täysin vakuuttuneet ja kaupat jäi tekemättä.
Retkeen kuului myös lopuksi tutustuminen oliiviöljyn valmistamiseen joka onkin Argentiinassa laajaa puuhaa. Sitä viedään pääsääntöisesti Yhdysvaltoihin ja Brasiliaan. Vanhat metodit ovat vaihtuneet nykyaikaisempiin mutta on vielä sellaisia perinteitä kunnioittavia toimintoja käytössä kuten käsinnoukinta. Sadonkorjuuaika oliiveille on huhtikuu ja yhdestä oliivipuusta saadaan aina sato kerran kahdessa vuodessa.
Jälleen maistiaisia, eri oliiveja, tahnoja etc leivän kanssa tapas-tyyppisesti. Suolaista mutta niin hyvää!
Kokonaisuutena vallan sopiva kierros meille. Mielenkiintoinen ja antoisa !

Vuoriuutisia unohtamatta, tällä hetkellä Acolla on Mandatan retkiporukka Suomesta ja surullisiakin uutisia on jälleen: Vuodenvaihteessa kaksi amerikkalaista ja nyt yksi saksalainen kiipeilijä ovat menehtyneet vuorella, ilmeisesti vuoristotautiin ym
.
Nämä valitettavat onnettomuudet  ovat muistutusta olemassaolevista kiipeilyn vaaratekijöistä. Vaikkei Aconcaguan normaalia reittiä pidetäkkään kovin teknisenä on sen korkeus, liki 7000m muistettava. Vuorella on menehtynyt jo yli 135 ihmistä.

 Tänään sunnuntaina ollaan siis viimeistä päivää Mendozassa, ja sunnuntai on täällä todella katolliseen tyyliin pyhäpäivä. Kadut ja puistot ovat hiljaisia,kaupat ja suuri osa kuppiloistakin suljettu. Kuin väki oli kadonnut jonnekkin? Mutta onneksi neuvokkaina miehinä  löydämme jonkin turvapaikan helteeltä ja saamme janoiset kurkkumme kostutettua kylmällä cervezalla.

Huomenna lyhyt lento, noin 50min ja Santiago de Chile kutsuu vielä muutamaksi päiväksi. Uusi kaupunki ja uudet systeemit.
Argentiina kuittaa ja vaikenee, Chile jatkaa huomisesta! Se on moro !

26.1. Mendoza ja viinikierros Maipussa

Hyvää huomenta Suomi!

Eilinen kävelykierros San Martin:n valtavassa , lähes puolen kaupungin kokoisessa puistossa oli vaikuttava. Upea vesialue, palmu ja lehtipuut, istutukset ja ulkouimala tarjosivat miellyttävän päiväkierroksen. Tapasimme puistossa myös tutun venäläisen retkikunnan Aconcagualta sekä suomalaisen perheen kaupassa.
Tsemppiä vuorelle kahdelle Jalasjärven kaverille jotka yrittävät nousua näihin aikoihin huipulle!! Laittakaahan viestiä miten kävi !
Täytynee todeta kuinka tarpeellinen ellei välttämätön mukana oleva 10.1 Samsung Note tablettitietokone on ollut. Sähköpostien ja tilanteen eläminen kuten Chilen hotellin varausten peruuntuminen ja uuden varaaminen sekä monet muut asiat kuten yhteydenpito Suomeen  ovat helpottuneet . Pystyt hoitamaan wifi:llä hotellihuoneesta helposti.
Iltapäivällä Pude ja Pertti innokkaina punaviinien ystävinä pääsevät viinikierrokselle josta sitten myöhemmin lisää.
Kiitokset saapuneista viesteistä retkikunnalle, on ollut mukava saada postia tänne kuumalle Argentiinan pampalle!

24.01. Mendoza

Kuuma ja  elämää kuhiseva Mendozan kaupunki. Palautimme vuokrateltat kiipeilykauppaan ja saimme hyvityksiä puutteellisista osista.
Eilinen 41 asteen paahde hieman kulutti voimia mutta olemme jo mukautuneet siesta ja manjana ajatteluun!
 Olemme jo ehtineet nauttia erinomaisista (a punto) pihveistä sekä  täyteläisestä  Malbec-viinistä.
Ylihuomenna pääsemme tutustumaan viinitarhoille viinien kasvatukseen ja itse valmistamiseen. Toki myös maistamaan Argentiinan kuuluisia rypäletuotteita.
Vierailemme ainakin kahdella tarhalla sekä oliiviöljyn tuotantolaitoksessa.

Mendozan keskusta muodostuu viidestä puistosta:

Keskustan iso Plaza  Independencia jota ympäröi neljä pienempää hyvin hoidettua puistoa, plazat Chile, Espana, San Martin ja Italia.
Lisäksi kaupungista löytyy valtava viheralue, Parque General San Martin, jonne aiomme tehdä tutustumiskävelyn huomenna.

Laadukkaita nahkatuotteita ja käsitöitä on runsaasti tarjolla ja  varmasti jotain mielenkiintoista pakataan tuliaisiksi koti-Suomeen.

19.1. Aconcaguan huippu valloitettu !

Kylmän pakkasyön jälkeen aamuyöstä 04.30 otsalamppujen valossa aloitimme Acon huiputuksen Colera-leiristä 6000m korkeudesta. Rankan ja kylmän nousun lopuksi saavutimme 6962m huipun , ensin Pertti klo 12 aikaan ja Pude ja Heikki klo 14 aikaan. Laskeutuminen vei oman aikansa kun lumimyrsky ja kova tuuli peitti  jäljet ja vasta klo 19 löysimme takaisin Colera leiriin jossa lyhyt palauttava telttayö ja aamusta Nido leirin kautta raskailla kantamuksilla laskeuduttiin alas perusleiriin.
Perusleiriyön jälkeen edessä oli enää 26 km paluumarssi  räntä-ja vesisateessa takasin Puenta del Inkaan, pois vuorelta.
10 päivää vuorella ja lähes 7000m mäki huiputettu!
Ei aikatauluja tai suosituksia noudatettu vaan kiivettiin täydellä fiiliksellä. Nyt retkikunta Mendozassa turvallisesti .  Väsyneinä , nahka ja huulet palaneina mutta niin onnellisena. Jatkoa seuraa mutta nyt nukutaan, oikeassa sängyssä.
Ollaan me sentään aika äijiä... !

14.1. Perusleiri, lepopäivä

Pakkasyön jälkeen , pilvetön taivas ja kun aamuaurinko klo 9.30 aikaan osui leiriin niin saatiin eilen kastuneet varusteet kuivumaan. Tänään ohjelmassa toisen vuokrateltan kokoilemista ja treenausta sen pystyttämiseen, blogin päivitystä ja varusteiden pakkausta ylös nousua varten. Juttelin Aco Trekin oppaan kanssa, 5 pv sääennuste on että aamupv on kirkasta ja iltapäiviksi pilvet nousee ja sataa. Huomenna 15.1. Siis lähdetään ylös ensin yöksi Canadaan 4900metrin korkeuteen, sitten Nido de Condores leiriin 5400 metriin.
Siellä muutama päivä ja tarkoitus nostaa toinen teltta Colera-leiriin 6000m korkeuteen. Jos sää sallii niin sitten 1 yö Colerassa ja huiputusyritys. Paluu Coleraan tai Nidoon yöksi josta paluu perusleiriin.
Äijät hyvillä fiiliksillä ja kunnossa joten sään salliessa huipulle mennään!
Päivitykst katkeaa useammiksi päiviksi kun olemme yläleireissä mutta uutisia tulee heti perusleiriin paluun jälkeen, arviolta21.-22.1 tienoilta.
Yläleirit on lumn peitossa ja ilmeisesti lisää on tulossa. Kunhan tuulet olisivat suotuisia retkikunnalle!

Koko retkikunnalta ja erityisesti Pertiltä onnittelut Virpi-vaimolle tämän täyttäessä pyöreitä vuosia tänään!

13.1. Teltta ja varusteita Canada leiriin 4900m

Veimme tavaraa 1. leiriin Canadaan, 4950m korkeuteen aamupäivällä. 600 nousumetrin matka sujui kohtuullisen helposti 3 tunnissa. Paljon porukkaa liikkeellä ylös ja alas. Mountain Hardwaren vuokrateltan pystyttämisen aikana keli muuttui kovaksi räntäsateeksi ja alas tullessa kastuimme kunnolla. Iltapäivä ja koko ilta satoi räntää ja ukkonen jyrisi. Tämä perusleiri taitaa olla toiseksi suurin sitten Everestin basecampin jälkeen.  Illalla koimme leirissä vielä mielenkiintoisen usvarintaman  joka nousi alhaalta vauhdilla ja peitti leirin sumuun. Ollaan saatu majoittua 8 hengen tynnyriteltassa toistaiseksi kolmistaan.

12.1. Perusleiri, huilipäivä

Yöllä pientä pakkasta mutta pian aamiaisen jälkeen aurinko osui leiriin jailma lämpeni nopeasti. Internet yhteys löytyy maailman korkeimmasta taidegalleriasta 15 min / U$ 10    Kuulemma vuorella olisi juuri suomalaispariskunta mutta emme ole heitä tavanneet.  Aamupäivällä kävimme pakollisessa lääkärintarkastuksessa. Arvot korkeuteen nähden kaikilla ok ja leimat tuli jokaiselle kiipeilylupaan. Asumme isossayhteisteltassa jossa 4 kerrossängyä. Eilisen nukuimme 3 argentiinalaisen jannun kanssa jotka tänään jatkoivat ylöspäin osana isoa retkikuntaa. Vierailimme jäätikön toisella puolen Refuge de Mulas hotellilla joka oli valitettavasti suljettu. Joten maailman korkein  postitoimisto ei antanut mahdollisuutta postikorttien lähettämiseen. Pilvet nousivat vauhdilla ja iltapäivällä saimme sadetta jälleen.

11.1. Siirtyminen perusleiriin Plaza de Mulas

Aikaisen aamiaisen jälkeen päästiin klo 8 aikaan matkaan kohti perusleiriä. Pilvetön taivas, tyyntä aluksi, sitten mukava myötätuuli seurana vaellettiin laaksossa n. 19 km matka nousten reilut 1000 nousukorkeusmetriä. 7.30 tunnin jälkeen väsyneinä mutta onnellisina leimauduttiin base campiin sisään.  Saimme muulien tuomat varusteet, majoituksen 8 hengen tynnyriteltassa ja kylmät servezat Aconcagua Trekin tukikohdasta. Pienet päiväunet ja voimat palautuivat kummasti. Illallisen jälkeen aikaisin nukkumaan. Kaikki kunnossa ja olo ok jokaisella.  Illan rapinan syykin selvisi teltassa kun hiiriperhe juoksenteli jaloissa ja esitteli viiksikarvojaan useasti.

10.1. Välipäivä Confluencia lerissä 3300m

Kävimme Pertin kanssa akklimatisoitumiskävelyllä Plaza Franziassa hieman yli 4000m korkeudessa ihastelemassa Aconcaguan massiivista eteläseinämää. Korkeutta liki 3 km.  Paluumatkalla muutama vesipisara ja leirissä  10 min sadekuuro raikasti pölyisen ilman. Lääkärintarkastus kävelyn jälkeen näytti kaikille hyviä arvoja ja vihreeetä valoa jatkaa huomenna ylöspäin kohti Plaza de Mulaksen perusleiriä. Happisaturaatio, hengitystaajuus, syke ja verenpaine. Näitä lekurit seuraavat ja päättävät sitten onko jannu kunnossa jatkamaan. Pakollista jokaiselle ja tsekataan myös perusleirissä. Muutama hoipertelija oli jo tässä korkeudessa jotka käännytettiin takas alas vuorelta.

9.1. Kiipeily alkaa

Aamiaisen jälkeen puiton portille rekisteröitymään ja klo 10 liikkeelle kohti Confluencialeiriä 3300m korkeuteen. Kuuma mutta kirkas sää oli mukava kulkea n. 3 tunnin vaellus .leiriin. Majoitukset omissa teltoissa, mukava leiriporukka ja hyvä ruoka piti miehet tyytyväisinä. Olo kaikilla hyvä, huomenna sitten lääkärintarkastus.

8.1.Mendoza - Puenta del Inka

Maukkaan aamiaisen jälkeen klo 10 lastattiin 20 hengen pikkubussi vain meille ja 180 km siirtyminen Puenta del Inkaan pikkukylään vei n. 3 tuntia.Perillä varusteiden pakkaus muulikuljetusta varten. Tavaraa liki 90kg yhteensä, loput kannetaan itse perusleiriin.Muinainen kylpyläkallio majapaikan vieressä oli aidalla rajattu joten saimme vain ihastella sitä kauempaa, samalla markkinatouhua riitti koska paikka on pysähdyspaikka kaikille Chilestä tuleville busseille. Illalla pientä hässäkkää illallisen maksusta kun puuttui voucher mutta asia saatiin selvitettyä käsiä pyöritellen ja espanjaa sonkaten.

Puuhapäivä Mendozassa +35 helteessä

Aamusta liikkeelle ensin Aconcagua Trekin toimistolle , sieltä cambioon rahanvaihtoon, seuraavaksi Western Unioniin maksamaan kiipeilylupa ja lopulta  lupatoimistoon muiden kiipeilijöiden kanssa saamaan viralliset paperit vuorelle. Mountain Hardwaren kaksi telttaa saatiin Pire Mountain shopista ja kaasut haettiin Chamonix kiipeilykaupasta .
Paikallisesta Carrifourista pikkuhankinnat ja lllaksi syömään jotain tuhtia ja tukevaa.
Huomenna siirrytään kuljetuksella Puenta del Inkaan 200 km matka ja pakkaillaan varusteet muulikuljetusta varten. Keskiviikko aamuna kuitataan itsemme puistoon ja vuorelle sisään ja siirrytään Confluencia leiriin 3300m korkeuteen.

Kuumasta ilmanalasta siirrytään pian korkeampaan ja vaikka kelit viilenee niin hikoilu tuskin vähenee...
Buenas  noches ja terkkuja kaikille tutuille!

Mendoza 6.1.2013

Matka alkoi pienillä kommelluksilla kun yksi kännykkä unohtui saattoautoon, lennot hieman myöhässä ja 14 tunnin lento Santiagoon puudutti takaliston. Onneksi ilmaista  (OIKEAA)shampanjaa tarjottiin avokätisesti.
Chilen rajamuodollisuudet ja tullin mielenkiinto Bullet Mealin ruokiin viivästytti meidät Santiago -Mendoza lennolta. Onneksi saimme paikat seuraavalle lennole ja saavuimme Mendozaan klo 16.30. Lähes tunnin muodollisuudet jälleen rajapisteessä hieman puuduttivat alkukantaisuudellaan mutta lopulta perillä!
+32 kuumuus on pakko taltuttaa kylmällä cervezalla ja kunnon pihvillä!
Huomenna lupa-asiat valmiiksi, teltat haltuun ja pieniä loppuhankintoja vuorelle!

Lähtö 5.tammikuuta 2013

Tänään liikkeelle reittiä Helsinki - Pariisi - Santiago de Chile. Edessä pitkät lennot jotka huomenna jatkuu vielä yhdellä tunnin siirtymisellä Argentiinan puolelle , Mendozan kaupunkiin.
Viime hetken rekisteröityminen puiston sivuille netissä juuri tehty ( uusi muodollisuus) ja varusteet kasassa valmiina lähtöön.
Ylävuoristoruuat saimme muutama päivä sitten , kiitokset jälleen Partioaitan Mikolle Selloon avusta !

Sivujen kautta voi meille lähettää viestiä ja terveisiä joista olisimme erittäin iloisia !

Vaan , nyt matkaan jo käydään .....